Vuosi vaihtuu..

luminaamojen kuvausta.. Welmu ekaks..
sitten Veeti luminaama...
Ja yhteisposeeraus uuden vuoden kunniaksi...On ne sitten söpöjä poikia!


HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2010 KAIKILLE TASAPUOLISESTI!

Lumileikkejä..

Welmu eteni hangessa kevyesti, kun Veeti joutui oikein urakalla loikkimaan..
Veeti on sitä mieltä, että pomppimisen lomassa voi taas pyörähtää lumikylpyjä...
..niin että jalat vaan heiluu taivasta kohden...
Tässä juostaan Welmun ja frisbeen perässä oikein lennokkaasti..
"No, an ny munkin vähän pelata sillä frisbeellä, jooko?" Veeti näyttäisi anelevan Welmulta..
Eikä mitä, lumipantteri ei frisbeestään hevin luovu...
Jeeee.... Veeti sai kuin saikin frisbeen ja sitä piti juhlistaa juoksemalla ympäri pihaa, murisemalla ja riekuttamalla lelua niin että niskat meinas nurin naksahtaa..


Jouluaattona harrastettiin lumileikkejä kun joulusiivoukset oli saatu tehtyä. Meinasi gööttipötkön maavara loppua kesken peltohangessa ja kovasti joutui pomppimaan jotta pääsi etenemään. Pihassa sitten pelattiin frisbeellä, tosin Welmu on niin frisbee-hullu, että ei siitä hevillä luopunut, vaikka Veeti yritti kovasti penätä omaa leikkivuoroaan..
Pojat saivat lahjaksi kaksi uutta lelua (jee, ne ovat säilyneet jo vuorokauden ehjinä!!!) , vihreä kurnuttava sammakko ja pieni beegle-koiralelu. Olipa mukava tänä aamuna herätä sammakon kurnutukseen... Welmu on oikein todella lapsellinen noiden lelujen kanssa ja niiden kanssa pitää leikkiä iltamyöhään sekä aamuvarhaisella... hiukan on riitaakin tullut kun Welmun mielestä Veeti ei saisi leikkiä uusilla leluilla... ja Veetihän on tietty toista mieltä... mutta ei mitään isompaa konfliktia kuitenkaan , pientä rähähtelyä ja murinaa..

HYVÄÄ JOULUA!

Oikein Rauhaisaa Joulunaikaa!

Erityisterkut Veetin äiskälle Taikalle ja Taikakuonon-väelle sekä iskä Leeville perheineen!

T. Veeti The Göötti

Sekä Welmun iskälle Kelmille sekä äiskä Possulle! T. Welmu The Karjis

Myös kaikille muille kavereille ja tutuille sekä blogia seuraaville Mukavaa Joulua!

Jouluvalmisteluja...

Pakkasmaisemia kotinurkilta perjantaina 18.12.
Reippaat koirapojat päättivät ilahduttaa mammaa hakemalla joulukuusen metsästä... (neulaset tais vaan unohtua..)
Veeti on sitä mieltä, että puhtaus ennenkaikkea ja otti pienet lumikylvyt...
Tässä harjoitellaan "Onko täällä kilttejä lapsia?" repliikkiä...
Ja lopuksi Welmu ajatteli kantaa polttopuita mamman takkatulia varten..
...Ja mitä isot edellä- sitä pienet perässä..


Niin se alkaa joulu jo kolkutella ovella ja reippaat koirapojat ovat valmistelleet mamman iloksi joulun tuloa - pakkaskelit eivät ole menoa haitaneet, päinvastoin virtaa on yllinkyllin molemmilla.
Tänään näyttäisi olevan mukavammat kelit kun pakkanen on siinä -9 asteen korvilla, kun se viikon verran on kilkutellut -20 astetta, hrrrr.. takkatulen lämpö onkin kutsunut iltaisin.

Koskakohan se joulupukki tulee....

Nyt näyttää taas talviselta ja lunta tupruttelee lisää pikkuhiljaa. Pojilla on virtaa riitänyt ja aamusellakin tarttee juosta pihalla kuin päättömät kanat.. Veeti edellä hepulin saaneena ja Welmu perässä, välillä Veetin kaataen. Tässä eräänä päivänä Welmukin sai hepulin- kuin pennut konsanaan ja kaahasi päättömästi ympäri pihaa- ja Veeti perässä. Ja kyllä Veetiä otti päähän kun ei saanut kiinni ja kaamea vinkuminen... ja minuu nauratti.. on se niin ihana seurata noiden poikien leikkejä kun ne viihtyy niin hienosti yhdessä!
Tosin joskus tulee sanomistakin, varsinkin jos otan aktivointia, eli tottelevaisuus harjoituksia, silloin on kova kiista, että kumpi pääsee tekemään temppuja. Tarttee aina laittaa toinen portin taakse ja yksitellen reenailla.
Veeti sain ihme kohtauksen tänään kun tuuli käy voimakkaasti naapurin suunnasta: se lähti raivoisasti haukkuen kohti naapurin taloa, ja mie huudan kurkku käheenä- onneks tuli takaisin. No, eipä kohta uudelleen hirveellä sinkolla naapuriin päin ja me mentiin Welmun kanssa sisäänkin (tää yleensä auttaa jos Veeti jää haahuilemaan.) mutta ei- sinne vaan pomppii mettän läpi kohti naapuria- ja mie huudan Veetiiiiii. Tulihan tuo site jälleen, mutta ihmettelen että mikä haju noin kovasti veti, kun yleensä ei kovin kauan irtoa muusta laumasta..

Vielä yksi kokonainen viikko ja sitten joulun aika lähestyy ja mulla alkaa parin viikon loma!!

No onkos tullut kesä....

Ooh miten komea gööttipoika!
Welmu lempipuuhassa; rikkomassa jäitä lätäköistä. Veeti seuraa vierestä kun vesi loiskuu..
"Hä, mihin ne tipat katos?" Welmu sinkosi peltopyy parven perään pellolle..
"Mut tää on aineskin mun keppi"
"Hei welmu-veikka- lähetkö leikkiin?"
"No kyl maar, mie yhen gööttipötkön kii nappaan...."
.."ja kiedon vaikka hännän sun kaulna ympäri, jos et muuten tokene.."


Hmm.. kelit vaihtelee ja edellisistä talvisista tunnelmista on siirrytty kurakeleihin.. niin ne suomen talvet...
Pojat ovat olleet reippaina ja viime viikolla mentiin pitkästä aikaa tottistreeneihin hallille, muutoin ollaan lenkkeilty ja nautittu treenitauosta. Nyt aloitetaan tottisosuuden treenaus ja ensi vuoden puolella palataan hakumetsään.

On muuten nuo nelijalkaiset herätyskellot aika tehokkaita.. kyllä viikonloppunakin klo 5.30 on kaksi silmäparia tuijottamassa sängyn vieressä , että josko jo olis ylösnousun aika... yleensä nousenkin ylös ja käydään poikien kanssa ulkona, mutta vapaapäivä kun on, olen kammennut takaisin pehkuihin. Sillä välin koiruudet yleensä ottavat pienen aamuleikki tuokion keskenään ja pienien nokosten jälkeen alkaa mamman herätys talkoot... Welmu on keksinyt että haukkumalla voisi onnistua...ääh, ei onnaa käänsi kylkeä. Seuraavaksi naaman nuoleminen... ääh, taas se käänsi kylkeä. Noh, tänä aamuna uusi keksintö: vedä peitto mamman päältä! Ja jes, jopa mamma nousi ylös antamaan aamuruokaa!

Kekseliäitä nuo koirat!

Talvisia tunnelmia..

Welmu talvisissa tunnelmissa..
Veeti tarkkana- kieli keskellä suuta...
Ja tässäkin ollaan tikkana metsän peikkona...
Näitä kahta oli mahdoton saada samaan poseerauskuvaan metsässä.. pallopelin tiimellyksessä sitten jotain onnistui..
Veeti ja inhotus pallo (sellanen tosi kova, josta ei saa kiinni..)
..mutta kun Welmulla on se kivempi pallo, ni tarviihan Veetilläkin olla joku pallo..
Veetistä onkin tullut jo aikuisen näköinen gööttipoika! Ikää 9 kuukautta.


Ollaanpa saatu muutama päivä lenkkeillä lumisilla teillä- ja pojilla onkin ollut hauskaa lumipeleissä.
Welmu on jo aivan täysin toipunut leikkauksesta ja ulkoilureissutkin jo ihan normaaleja.

Eilen illalla olikin jännät paikat kun käveltiin pellon laidassa ja huomasin, että pojat ottivat jatkuvasti ilmavainua jostakin- arvelinkin että kauriita varmaan ja niinhän sieltä yksi kahahti muutaman metrin päästä juoksuun, onneksi itse tajusin ennen Welmua ja sain napattua sen kiinni- Veeti paineli muutaman sekunnin kauriin perässä, kunnes huomasi ettei veikka olekkaan mukana ja palasi meitin luon. Sitten olikin molemmilla nenät kiinni maassa kun seurasivat kauriin hajuvanaa..

Tänään sitten päivälenkin jälkeen näpsin muutamia kuvia lumimaisemassa, jos nuo lumet tuosta vielä ennen joulua sulavat..

Toipilaan ja vähän muidenkin aktivointia..

Veeti pääsi jäljelle ekana- ja vauhtia riitti heinikossa..nenä tiukasti maassa..
Welmu "jälkikoirana"- tässä alkaa jo sujua ja innokkaasti edetään..
Lempikin hokasi jutun idean..
Ja Tarmolle tehtiin lisäjälki nurmelle, jossa etenee hienosti..
No mikäs se tää on?
Mamma tapasi herttaisen australian terrieri-tyttösen Lotan ja pitihän noin söpöstä kuva napata..


Welmun toipuminen on edistynyt hyvin ja virtaa alkaa olla riesaksi saakka, kun on ollut lähes toimettomana liki 2 viikkoa.. Tänään otettiin aktivointina jälkiharjoitukset - saatiin treeneihin mukaan myös airikset Tarmo ja Lempi.
Kaikille neljälle tehtiin lihapullajäljet tuohon lähimetsään- ei kovin pitkiä, kun on niin alussa tämä laji.
Veeti oli aivan täpinöissään ja nuuskutteli jo kaukaa lihapullien hajuja.. se seuraa jälkeä melkoisen hienosti, ottaen huomioon , että tämä oli vasta kolmas jälki sille- hihna pinkeenä ja nopeassa tempossa pullat löytyi jäljeltä- hienoa Veeti!
Welmu oli myös melkoisen täpinöissään kun valjaat sille päälle laitoin ja edelliseen kertaan verrattuna homman nimi alkoi olla sillekkin selkeä.. reippaalla vauhdilla eteni, pienten pyörimisien jälkeen suunta alkoi löytyä ja jälki loppuikin hiukan kesken, sillä veto alkoi olla jo melkoisen hyvä- tästä olin iloisesti yllättynyt, että Welmustakin alkaa sukeutumaan jälkikoiran alkua...

Kun kaikki 4 koiraa olivat ajaneet kukin jälkensä, päästin Veetin ulos, jolloin se sinkosi sukkana metsään ja kävi vielä varmistamassa Lempin jäljen, jonne olikin jäänyt monta lihapullaa...Hienoa, että intoa löytyy noin paljon- tästä on hyvä jatkaa treenejä eteenpäin.

Leikkauksessa...

Welmu lämpimässä heräilemässä nukutuksesta..
Nyt ollaan jo jalkeilla.. Veeti ihmeissään vieressä..
Pikkasen syyttävä katse Welmulla "Sä aiheutit tän mulle..." Veeti näyttää ymmärtävän..


Tiistaina Welmu oli leikkauksessa Lahden Eläinlääkäriasemalla. Leikkaus sujui hyvin ja virtsarakosta löytyi pikkusormenpään kokoinen virtsakivi, lisäksi rakon huuhtelun yhteydessä oli näkynyt joitain "murusiakin". Myös virtsaputki katetroitiin, jotta kaikki kiven muruset saatiin pois. Welmu on toipunut mukavasti- ruoka maistuu ja pientä leikin tynkääkin on viritellyt Veetin kanssa, tosin on allapäin, vaikka ihmekkös tuo kun on haava masussa..
Veeti on ollut hiukan ihmeissään ja on viihdyttänyt itseään mm. jahtaamalla omaa häntäänsä.. mutta on kyllä osannut rauhoittuakkin kun on huomannut, että welmu-veikka on kipeä, eikä voi riekkua.
Noh pari viikkoa rauhallista menoa ja sitten pojat pääsevät jälleen leikkimään..

Talven tuntua ja pientä murhetta...

Huurteinen hetki lokakuisena aamuna..
Ja akropaatin hyppelöt risun vetokisassa..
Grrr, grrr, molemmat murraa ja pitää kiinnin kovasti..
"Tää on mun.." "ei kun mun.." grrr, grrr.. Poikain leikkejä!


Nyt alkaa aamuisin olemaan jo talven tuntua ilmassa ja käytiinpä heti aamusta lenkillä pellolla. Veeti ihmetteli jäätyneitä vesilätäköitä ja Welmulla riitti puuhaa risuaarteensa kanssa- johon Veetikin liittyi mukaan vetämään - nyt Veetikin jo pitää kovempaa kiinni ja muriseekin jo kisamielessä. aiemmin Veeti luovutti heti kun Welmu murraa kovasti.

Murhetta... Welmulla havaitsin jokunen viikko sitten verta pissassa ja käytiin tiistaina lääkärissä tutkimuksissa; otettiin ultrakuva, tutkittiin peräsuolen kautta, josko eturauhanen oireilisi, mutta se oli aivan normaali. Virtsasta ei löytynyt muuta kuin verta (+2 -arvolla max=+4). sitten käytiin vielä rötgenissä muutaman kuvan verran ja lääkäri vahvisti, että kyseessä on isohko virtsakivi, joka pitää poistaa kirurgisesti... Joten leikkaus on edessä reilu viikon kuluttua..
Mitään muita oireita Welmulla ei ole kuin ajoittain verivirtsaa- pirteä on ja Veetin kanssa leikkivät kovasti. Myös "tyttökavereiden" kanssa juostiin keskiviikkona tuhatta ja sataa...
Olenkin lukenut, että monet sanovat että koirat ovat huomattavasti piristyneet virtsakivileikkauksen jälkeen... hmmm... kuinkakohan pirteä Welmusta sitten mahtaakaan tulla??
Ja Welmu oli niiiin reipas ja kiltti tutkimuksissa vaikka hiukan yritti jäykistellä kun käännettiin selälleen ultrassa ja rötgenissä- ja miten vahva onkaa kun naurettiin hoitajan kanssa, että eihän tätä saa suoraksi kun pistää niin vahvasti vastaan... Hiano poika!
Nyt ollaan sitten treeni ja kisatauolla jonkun aikaa- ensi vuoden puolella aloitetaan hakutreenit- jotain kevyttä tehdään ennemminkin..

Valionarvokin on nyt vahvistettu Kennelliitossa, eli ihan virallisestikin Welmu on Suomen Muotovalio!

Syksyn muotia...

Syksyn sadeasu-muotia esittelemässä Welmu ruskeassa asussa ja Veeti punaisessa..
Mannekiinit eivät olleet järin yhteistyöhaluisia ja hyvää poseerauskuvaa ei saanut laisinkaan..
Welmu jyrsii uutta lelua- pesukarhua onnellisena..


Welmu ja Veeti saivat Marjo-tätiltä paketin, jossa oli molemmille sadetakki , 1 ulkoilutakki, Welmulle monitoimitalutin ja heijastin liivi sekä 2 uutta lelua; hiiri ja pesukarhu!
Sadeasuja piti heti sovittaa päälle ja käydä ulkona kuvauksissa- Veeti sai heti pyörittyä sadetakkinsa solmuun ... Hiukan iso tuo on ja Welmulla hiukan nafti, mutta suojaavat mukavasti sadeilmoilla, niin ei tarvitse kuivailla pyyhkeillä.
Lelut otettiin innolla vastaan ja niistä ehti jo syntyä pientä kiistaakin...
Kiitoksia Marjolle lahjoista!

Lokakuun loikkia..

"Täällä on muuten tooosi kivaa!"
"ja pah, Welmu vaan leikkii typerillä kepeillä, eikä anna mun pelata mukana.."
herttainenn göötti..
Jee, juostaan vauhdilla..
Welmu ja ihq keppi..
Akrobaattisia loikkia..( multaköntin ja korsien perässä..)
Wau-miten komea!
Suoranainen peto..
Otteita joutsenlammesta..
"Katso kengurun loikkaa.."

Taas kaunis syksyinen päivä ja sänkipelto.. Tavattiin kettu-poikakin pellolla makamassa- korvat vaan näkyivät kun vaaniskeli sängen seassa, liekö Veetiä tähyillyt, mutta luikki karkuun kun näki komean karjakoiran..