Ou zeezus tuota koiraa....Käytiin siis kevään ekoissa kokeissa kokeilemassa ja odotukset ei nyt olleet alunperinkään kovin korkealla, kun ei olla päästy treenaamaan kunnolla- vähällä olikin, että peruutin koko homman (ehkä olis kannattanut..) No, mentiin kuiteskin periaatteella "harjoituksen vuoksi". Tottis alkoi erinomaisesti paikkamakuulla, jonka aikana Welmu ei hievahtanutkaan. Pojassa tuntui olevan virtaa mukavasti ja se kampesi väkisin vieressä olevan A-esteen yli ja olis mennyt uudelleenkin, kun sitten kävelimme seuraamisen aloituskohtaan, kävi Welmu tökkimässä noutokapuloita, ja olisi selvästi siis halunnut äksöniä - noutaminen ja hypyt on kivoja! No, sitten alkoikin alamäki, enkä saanut koiraan mitään kontrollia/kontaktia.. lähettiin seuraamaan ja "Ding" Welmu iski silmänsä paikkamakuussa olevaan howavarttiin ja eiku laukalla sinne tsiikaileen, et kuka se siellä makoilee... onneks hoffi oli ihan huippuhermoinen ja makasi vaan rauhassa vaikka Welmu nuuskutteli ympärillä.. Welmukin hokas että kyseessä oli uros ja hiukan karvoja piti nostella, mutta kun hoffi makasi paikallaan, väistyi Welmu pois ja vihdoin viimein kuunteli myös minua.. äähhh.. mistä se tonkin keksi? Ei muuta uudestaan.. ja tää yks vaan haistelee ja haahuilee .. ei seuraamisesta tietookaan, tai noh, kylhän se tuli siin perässä.... henkilöryhmäkin oli mälsä.. siellä oli tuttuja joita piti moikata.. ei siis mitään kontrollia.. No, eiku epätoivoisena jatkamaan jääviin liikkeisiin.. ja voi P.... taas se sinkas sinne hoffin luo.. nyt ei kyllä mennyt luo saakka, vaan metriä ennen pysähty ja tuli mun rääkäsystä pois... Mutta säännöt on säännöt ja meitin suoritus päättyi siihen, eli keskeytettiin. Hitto, että kismitti.. siis mua ei olis haitannu vaikka se olis saanu kaikista suorituksta sen puutteellisen, mutta tollaset uudet keksinnöt sinkoilla oman mielen mukaan tuhoaa luottamuksen- en mie voi luottaa siihen, että toi on hanskassa ja pysyy kontrollissa...(tai onko se koskaan ollutkaan missään kotrollissa..)
Sen verran ketutti, että en lähtenyt muille osuuksille.
Toisaalta helpotti, koska nyt ei ole paineita kokeisiin osallistumisen suhteen - ei minusta taida olla koko touhuun (ja ehkä ei Welmustakaan..) Eli katellaan nyt joku aika ja treenaillaan huvikseen, yhden mahdollisuuden suon itselleni, mutta se on sitten joskus syksyllä- mahdollisesti ja sen jälkeen aletaan touhuamaan jotain muuta. Mie olen kyllä sellanenkin jännittäjä,ja koirakin on koulutettu aivan väärin ja huonosti- että kun ei tuu mitään niin ei tuu. Kokeet ei ehkä ole meitin juttu!
Mie rupeankin nyt treenaamaan enemmän tuota Veetiä ja jos mentäis möllitokoon kesällä ja syksyllä vaikka virallisiin.. siinäpä sitä haastetta kerrakseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.