Welmu 3-vuotta

Welmu täytti tänään 3. vuottta- ja pitihän Veetin synttäreiden
kunniaksi suukottaa mukavaa iso-veikkaa..
Tässä 3-vuotias karjispoika poseeramassa..


Veeti onkin kova poika kaivelemaan ja tässä saa kyytiä mamman kukkapenkit..
Meiltä onkin telkkari ollut rikki jo yli viikona ja aikaa kulutetaan valokuvaamalla ja touhuilemalla pihalla. Ensi viikolla Veetikin täyttää jo 12 viikkoa ja ohjelmassa on rokotusreissu eläinlääkäriin- matokuuri nassuteltiin jo viikonvaihteessa.

Palloilua...

Yhtenä yönä ihmettelin miksi Veeti vinkuu ja kävelee edestakaisin-
kunnes näin syyn...Welmu oli vallannut pikkaraisen petin...(=
Otettiin pallokin pihaleluksi keväisen päivän kunniaksi..
"Pallo-poika"
"Keppi-poika"
Ja kaksi pallo-poikaa..

Veeti tapasi elämänsä ensimmäisen toisen pentukoiran - 8 viikkoa vanhan bordercollie Raisun, ja Veeti reppana oli ihan lukossa, häntä alhaalla ja vaikka Raisu yritti leikkiä niin Veeti vaan jökötti jäyhänä.. ei se tajunnut että voi olla toinenkin vauva olemassa. Kun sitten pääsivät vapaana juoksemaan, niin kyllä se häntäkin jo nousi ja pientä leikintynkääkin syntyi.. Myös vieraat aikuiset meinaa ujostuttaa ; uusia tuttavuuksia tuliki isoista pennuista rotikka Kustista ja sakemanni Almasta , jotka molemmat nätisti tutustuivat pikku-Veetiin. Pikku lenkillä käytiin airedaleterrieri Tarmon kanssa joka myös on harmiton veikko.

Welmulla oli hakutreenit, jotka sujuivat varsin mallikkaasti; neljä maalimiestä, joista yksi umpipiilo ja kaikilla haukkui todella hyvin. Tottisteluissa päästiin talven jälkeen muistelemaan A-estenoutoa- ja hyvin oli tehtävä muistissa!

Valokuvausta..

Olen sitten metsästellyt Veetistä hyvää poseerauskuvaa- ja tässä
melkoisen hyvä otos luonnollisesta poseerauksesta!
Sitten piti kokeilla uutta kuvakulmaa ja heittäytyä maahan
makaamaan -myös itsekin.. aika söde!
Samasta kuvakulmasta kivaa keppikisailua..
Ja Welmun naamataulua kuvattuna makuulta..
..sekä kokovartalo poseeraus alakulmasta..

Tänään harjoittelin kuvaamista makuulta, jotta saisi kuviin uutta ilmettä - ja aika kivoja otoksia sitten tulikin. Muuten vietellään vapaapäivää ulkoillen.

Tuulen tuiverrusta ja auringonpaistetta

Kyllä maalla on mukavaa juoksennella..
..vaikka välillä pitääkin sulkea silmänsä kun iso-veikka jyrää..
..kevät auringossa on kiva pentusen kirmailla..
.. ja kauriskin on käynyt täällä..
..voi mahloton miten täpäkkä göötti komentaa iso-veikkaa..
... ja iso-veikka palauttaa pikku-veikan ruotuun..
.. ja sitten välillä voikin taas kirmailla iloisena..
.. Welmu hokasi yhtäkkiä että lipputangon nokassa on jotain..
... mutta keppipeli on sittekin kivempi kuin tankoon tuijottelu..
Veeti-pikkarainen....

Viikko on vierähtänyt ja "äityislomakin" päättyi ja töihin piti kammeta. Pojat on päiväaikaan eri huoneissa-portti välissä- ettei vaan pääse tapahtumaan mitään vahinkoa kun Veeti on vielä niin pieni.
Veetillä oli ekat tottis ja hakutreenitkin viikolla - lähinnä vaan makkararinkiä eli sosiaalistamista otettiin. Nopsasti pikkarainen tajusikin että kun menee ukon tai akan luo niin nakkiahan sieltä saa..
Welmulla oli raunioilla umpipiilo-ilmaisutreenit erilaisilla umppareilla; betonirenkaat, työmaakoppi sekä putki - ja hyvinhän ne taas meni kun harjoituksissa oltiin..
Pojat on kyllä niiiin söpöjä keskenään että ihan tippa linssiin tulee kun seurailee niiden touhuja.. Welmukin jopa änkeää ihan Veetiä liki nukkumaan ja leikkivät jopa keskellä yötä... hiukan meinaa Welmu intoutua rajuksi ja silloin pitää rajoittaa kakaroiden riemua..

Painiotteluita ja viestikoe-vierailu

Welmu päikkäreillä lempiasennossaan..
Karjis vs. göötti painiottelua..
Ottelutauko ja pusuttelua..
Jatkoerä.. göötti painaa päälle..
kirputusta painin lomasssa..
Ja tasapeli!

Veetin kanssa käytiin tänään haistelemassa kisafiiliksiä kun LKK:n Koiramäessä oli viestikokeet. Tuli paljon uusia ihmis- ja koiratuttavuuksia - siitähän se sosiaalistaminen alkaakin. Ja kyllä Pikkarainen olikin väsy muutaman tunnit tutustumisreissusta.
Welmu sai laatuaikaa kun käytiin sen kanssa kahdestaan pyörälenkillä - on nuo reippaammat lenkit nyt ollut vähissä kun tuo kakara on rajoittanut kulkua, mutta nyt sai luvan totutella yksinoloa sen aikaa kun iso-veikka hoitaa kuntoaan.
Ja koirapainit senkun jatkuu kotosalla..

Keväthangilla ja poseerausta..

Tänään ulkoillaan paljon kun aurikin lämmittää mukavasti..
"Käymme yhdessä aina, käymme aina rinnakkain.."
Liito-orvava havainto Kuivannolta...
nuuskuttelua yhdessä..
maastoutumis harjoitukset..
..jotka jatkuvat juoksuharjoituksilla..
Söpöstelyä..

Pääsiäisen viettoa

Kristian, Veeti ja Welmu poseeramassa
Meitin "vanhempi" sylivauva..

Tänään kyläilemässä kävi kummipoika Kristian; Veetiä ja Welmua katsomassa. Kuten kuvistakin näkee aika iso sylikoira meillä majailee.. Keskiviikkona Welmun kanssa oltiin tottis-valmennuksessa ja erittäin hyviä neuvoja saatiinkin, joita sitten ruvetaan treenailemaan. Torstaina oli hakutreenit raunio-olosuhteissa ja Welmu yllätti minut positiivisesti, kun luulin että ei se nyt sieltä mitää tajuu etsiä kun röykkiöitä ja kaikenlaista tavaraa joka paikka täynnä, mutta hienosti pongasi ekan maalimiehen kaatuneen soutuveneen alta - ja hyvä haukku. Toinen olikin kinkkinen betonipalkkien takana vaikessa paikassa ja kun yritettiin houkutella Welmua palkkien yli, niin aikansa pyörittyään ja tohkeissaan vinkuessaan keksikin itse paremman reitin maalimiehen lähelle- wau! (ja tämä koira LT:n mukaan toimintakyvyltään pieni..???) Toimintakykyä kyllä riittää kun ollaan töissä. Kolmas ukko oli myös vaikeassa paikassa- koiran näkökulmasta, nimittäin betonikivikasojen päällä ja vaikka minä ukon näin ei koira oikeen meinaa saada vainua tahi osaa kohdistaa hajun kohdetta, mutta saatiinhan se ilmaisu siltäkin ukolta kun otettiin alemmas. Että kokonaisuudessaan olen erittäin ylpeä Welmun suorituksesta raunioilla!

Veeti alkaa osoittaa enemmän ja enemmän "äijän" elkeitä - on pari kertaa yrittänyt astua Welmua- ja Welmu nyt vaan kääntyy pois ilman isompia numeroita.. Myös kummipojan jalkaan meinas nylkkiä... mutta minuun ei ole vielä kokeillut ja turha kokeillaakkaan... Koirain elo jatkuu sopuisana ja hauskaa noilla vaikuttaa olevan!!

Leikkivät veljekset!

Punainen kangasluu on kiva vetolelu...
Kivaaaaa.....
Ja näin hellyttävästi Welmu kierii Veetin tasolle...

Welmu on kyllä sitten mahdottoman mukava tuon Veetin kanssa-todella pitkäpinnainen, vaikka pikkarainen on jo rohkaistunut roikkumaan poskissa, jaloissa, perskarvoissa... Welmu ei pukahdakaan vaan rauhallisesti kääntää pään pois tai välillä intoutuu leikkimäänkin- töykkimällä tai tuomalla Veetille leluja, joita sitten vedetään kilpaa- tai Veeti vetää ja Welmu vaan pitää kiinni. Kokeilin pihalla miten Veetistä olisi hakuilijaksi... mentiin Welmun kanssa piiloon ja huutelin Veetiä...ei mitään... noustiin piilosta ja ...humps..pikkarainen oli kadonnut ihan eri suuntaan kuin missä me oltiin..eli meinas varmaan et nyt on hyvä tilaisuus karata... Welmu kävi taitavasti paimentamassa karkulaisen takaisin.. Mie yritän nyt hiukan mennä väliin ja kiellän, kun Veeti vie Welmulta puruluut ja lelut suusta, niin ettei tule tunnetta että nostan pennun Welmun yläpuolelle, kun ei tuo itse hirveesti komenna ja muuten kakara on ihan mahoton.. On ne sitten söpöjä kun ne niin tykkäää toisistaan..

Ulkoilua ja poseerausta

Veeti kotirapulla poseeraus harjoituksissa
Tässä "veljekset" yhdessä, Veetiä vähän ihmetyttää
kuvaustouhut, mutta Welmu on jo tottunut linssinlude..
Veeti-pikkarainen tähyilemässä..

Welmu ja Veeti keppi-leikkien saloihin tutustumassa

Nyt ollaan jo nukuttu kaikki ihan suht normaalisti. Voi kun tuo Veeti on sitten söpö!! Ja Welmulla pitkä pinna! On tuo muutaman kerran murrannut kakaralle ja kerran pieni rähähdys kun kiistaa tuli vetonarusta- molemmat on niin taistelunhalusia...Welmu keksi kivan leikin jota voi leikkiä Veetin kanssa :"ota-mut-kii-veikka" -Welmu pyörii ympäri olkkarin pöytää lelu suussa ja Veeti perässä-vällillä vaihtuu suunta... huvittavia veikkosia! Mulla alkokin nyt äitiysloma ja tarttee palailla normi päiväjärjestykseen johon pennun totuttaa, tähän saakka ollaan tutustuttu ja me ollaan kaikki nukuttu alakerrassa. Suunnitelmissa olisi tänään autokyyti kaupalle ja siellä ulkoilua, huomenna kyläilemään ja keskiviikkona koirakentälle. Welmun kanssa päästiin kuin ihmeen kaupalla harjoituskoirakoksi valmennukseen ja siitä lisää sitten keskiviikkona.

Veeti muutti uuteen kotiin!

Welmu touhusi Veetin leluilla koko illan kuin pikku-pentu- ja nätisti
antaa Veetin ottaa lelut ihan nenän edestä.
"Hei Veikka- give me five!"
Leluinventaario..
Uuden hianon petin testausta..

Eilen illalla Veeti-pikkarainen muutti uuteen kotoon ja Welmu on ollut erinomainen iso-veikka, vaikka Veetiä välillä hiukan pelottaa veikan rajut leikkiyritykset, niin ihan mukavasti Welmukin osaa varoa kun sille sanoo "nätisti". Ikävöinyt ei Veeti ole ollenkaan -autossa huusi matkalla ehkä 5 minuuttia, mutta rauhoittui hyvin. Syönyt on ja nukkunut -vaikka mamma ja Welmu ei niinkään saaneet unta -Welmun kun piti vähän väliä käydä katsomassa uuden pikku-veikan unia...