sunnuntai 22. marraskuuta 2009

No onkos tullut kesä....

Ooh miten komea gööttipoika!
Welmu lempipuuhassa; rikkomassa jäitä lätäköistä. Veeti seuraa vierestä kun vesi loiskuu..
"Hä, mihin ne tipat katos?" Welmu sinkosi peltopyy parven perään pellolle..
"Mut tää on aineskin mun keppi"
"Hei welmu-veikka- lähetkö leikkiin?"
"No kyl maar, mie yhen gööttipötkön kii nappaan...."
.."ja kiedon vaikka hännän sun kaulna ympäri, jos et muuten tokene.."


Hmm.. kelit vaihtelee ja edellisistä talvisista tunnelmista on siirrytty kurakeleihin.. niin ne suomen talvet...
Pojat ovat olleet reippaina ja viime viikolla mentiin pitkästä aikaa tottistreeneihin hallille, muutoin ollaan lenkkeilty ja nautittu treenitauosta. Nyt aloitetaan tottisosuuden treenaus ja ensi vuoden puolella palataan hakumetsään.

On muuten nuo nelijalkaiset herätyskellot aika tehokkaita.. kyllä viikonloppunakin klo 5.30 on kaksi silmäparia tuijottamassa sängyn vieressä , että josko jo olis ylösnousun aika... yleensä nousenkin ylös ja käydään poikien kanssa ulkona, mutta vapaapäivä kun on, olen kammennut takaisin pehkuihin. Sillä välin koiruudet yleensä ottavat pienen aamuleikki tuokion keskenään ja pienien nokosten jälkeen alkaa mamman herätys talkoot... Welmu on keksinyt että haukkumalla voisi onnistua...ääh, ei onnaa käänsi kylkeä. Seuraavaksi naaman nuoleminen... ääh, taas se käänsi kylkeä. Noh, tänä aamuna uusi keksintö: vedä peitto mamman päältä! Ja jes, jopa mamma nousi ylös antamaan aamuruokaa!

Kekseliäitä nuo koirat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.